Helsingin Wanhassa Satamassa järjestettiin marraskuun lopulla 22:s Puupäivä. Vankkojen puupilareiden lomassa parveili päivän aikana yli 1100 osallistujaa. Tapahtumassa käsiteltiin puuta laajalla skaalalla puurakentamisesta ja -arkkitehtuurista puun vaikutuksesta ihmiseen ja materiaalin fysikaalisista ominaisuuksista.
Puurakentaminen osana kestävää rakentamista
Rakennusala kasvaa maailmanlaajuisesti, kun sekä uudis- että korjausrakentamisen puolella on tarpeita muokata yhteiskuntia vastaamaan megatrendeihin ja niiden luomiin uusiin tarpeisiin. New Climate Economy Reportin mukaan seuraavan 15 vuoden aikana tullaan näillä näkymin käyttämään 90 triljoonaa dollaria rakentamiseen.
Vanhaa infraa on uudistettava, kaupunkeja tiivistettävä ja laajennettava, sekä uusiutuvan energian ratkaisuja toteutettava. Tämäpä hienoa meidän rakentajien kannalta! Mutta samalla tullaan käyttäneeksi kolmasosa maapallon hiilidioksidibudjetista.
Rakentamisen hiilidioksidipäästöjä voidaan alentaa käyttämällä puuta materiaalina. Puurakentamisessa puhutaan hiilivarasto- ja substituutiovaikutuksesta. Rakennuksessa osa metsän hiilinielusta on siirtynyt hiilivarastoksi rakenteisiin, sillä hiilidioksidi vapautuu ilmakehään vasta kun puu palaa tai lahoaa. Substituutiovaikutus puolestaan kuvaa sitä, että puusta rakennettaessa korvataan jonkin muun hiiliraskaamman materiaalin käyttö. Kun uusia rakennuksia joka tapauksessa tarvitaan, niin puuta käyttämällä voidaan keventää hiilidioksidipäästöjä.
Puu pääraaka-aineena rakennusalalla
Vuonna 2014 puu menetti uudisrakennusten runkomateriaaleissa johtoasemansa betonille, kun puuvaltainen omakotirakentaminen vähentyi voimakkaasti ja betonivaltainen kerrostalorakentaminen vastaavasti lisääntyi. Forecon Oy:n johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala toi esityksessään ilmi, että viime vuonna puurunkoisten kerrostaloasuntojen aloitusmäärä oli 1500 kappaletta ja kuluvan vuoden tammi-syyskuussa on aloitettu n. 1200 puukerrostaloasuntoa.
Lukemat merkitsevät puukerrostalojen markkinaosuuden nousua viime vuonna 5,7 prosenttiin oltuaan edellisvuonna n. 4 prosenttia. Kuluvana vuonna markkinaosuus on kuitenkin kääntynyt laskuun ja oli 4,7 prosenttia tammi-syyskuun jaksolla. Pajakkala huomautti tulevaisuuden olevan positiivinen puurakentamisen kannalta ”Lähivuosina rakennettaviksi on suunnittelupöydillä kuitenkin yli 9000 puukerrostaloasuntoa.” BoKlokin kautta myös Skanska on osaltaan lisäämässä näitä puurakentamisen lukuja. Tulevina vuosina puuta tullaan varmasti käyttämään enemmän myös betonirakentamisessa, jotta hiilidioksidipäästöjä saadaan alennettua.
Puun ominaisuuksia ja positiivisia vaikutuksia
Tieteellistä tutkimusta puualalta esiteltiin Puupäivässä myös laaja-alaisesti. Mielenkiintoisimpiin puheisiin kuuluivat Aalto yliopiston professori Mark Hughesin sekä Norjan puuteknologian instituutin tutkijan Kristine Noren puun kosteutta tasaavan ominaisuuden yhteyttä lämmön tasaamiseen käsittelevät esitelmät. Hughes kuvaili puun toimivan kuin luonnollisena ilmalämpöpumppuna mutta ainakaan vielä sitä ei osata käyttää hyväksi. Kuivan puun imiessä itseensä kosteutta, se luovuttaa samalla lämpöä ilmaan. Tämä puun kosteustekninen ominaisuus häviää useimmiten, kun puu pintakäsitellään.
Aalto-yliopiston professori Monika Österberg oli kuitenkin löytänyt tavan suojata puu vedeltä ja samalla säilyttää puun hengittävyyden. Karnaubavahan ja veden dispersio suojaa puupintaa vesipisaroilta mutta ylläpitää kyvyn tasata ilmankosteutta. Dispersio oli toki vasta tutkimusasteella eikä esimerkiksi kulutuksenkestävyyttä ole testattu, joten kestänee joitain vuosia ennen kuin käsittely saadaan tuotteena markkinoille.
Aalto-yliopiston tutkija Katja Vahtikari puolestaan kertoi kosketustutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa ilmeni muun muassa, että 20 asteinen mäntypinta tuntuu yhtä lämpimältä kuin 20,9 asteinen tammipinta ja 22,8 asteinen keraaminen laatta. Lämpötila on vain yksilöllinen kokemus. Viihtyisikö siis ihminen viileämmässä asunnossa jos sen seinät olisivat puupintaisia? Tällä lailla voisi säästää käytön aikaista lämmitysenergiaa.
Kaiken kaikkiaan puu elävänä materiaalina on mielenkiintoinen, monipuolinen ja osittain haastavakin. Onkin mielenkiintoista nähdä miten sitä tulevaisuudessa käytetään hyväksi!