Asunto-osakeyhtiössä asuminen

Suomalainen asunto-osakejärjestelmä on ainutlaatuinen, missään muualla ei ole vastaavaa. Täällä kerromme, mitä asunto-osakeyhtiössä eli taloyhtiössä asuminen käytännössä tarkoittaa.

Mikä taloyhtiö oikeastaan on?

Asunto-osakeyhtiö eli taloyhtiö omistaa rakennuksen asuntoineen ja osakas eli asunnon omistaja puolestaan asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet. Osakkaan tärkein oikeus on hallita asuntoaan ja tärkein velvollisuus maksaa yhtiölle vastiketta. Vastikkeista saaduilla varoilla taloyhtiö huolehtii rakennuksen ylläpidosta, ja niillä katetaan esimerkiksi lämmityskustannukset ja rakennuksen hoito ja perusparannukset.

Asunto-osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys

Asunto-osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä määritellään taloyhtiön ja osakkaan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet. Asunto-osakeyhtiölaissa on määräyksiä mm. kunnossapidosta, vastikkeenmaksusta ja päätöksenteosta.

Yhtiöjärjestys tarkoittaa taloyhtiön sisäisiä sääntöjä. Jokaisella taloyhtiöllä on oltava yhtiöjärjestys, ja se hyväksytään yhtiökokouksessa. Yhtiöjärjestyksessä määritellään esimerkiksi, millä perusteella osakkaat maksavat vastikkeita ja siihen voidaan myös kirjata, miten kunnossapidon vastuut jakautuvat osakkaan ja taloyhtiön välillä.

Mitä taloyhtiön hallitus tekee?

Taloyhtiössä ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella, jossa osakkaat päättävät asioista yhdessä. Yhtiökokous valitsee taloyhtiölle hallituksen, jonka jäsenet yleensä ovat osakkaita. Hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat osakkaiden edustaminen ja isännöintiyrityksen valinta.

Isännöinti toimii asiantuntijana ja johtaa taloyhtiötä yhdessä hallituksen kanssa. Se voi esimerkiksi hankkia tietoa ja kilpailuttaa hankkeita, jotta taloyhtiön hallitus voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Isännöinti myös huolehtii siitä, että asumiskustannukset ovat ennakoitavia ja korjaukset suunnitelmallisia.

Rakennusaikainen hallitus

Rakennusvaiheessa yhtiön hallintoa hoitamaan muodostetaan taloyhtiön ensimmäinen hallitus, jota kutsutaan rakennusaikaiseksi hallitukseksi. Siihen kuuluu yleensä kolme BoKlokin edustajaa.

Osakkeenostajien kokous

BoKlok kutsuu ostajat koolle, kun neljäsosa kohteen asunnoista on myyty. Ostajat voivat halutessaan valita kokouksessa omiksi edustajikseen rakennustyön tarkkailijan ja tilintarkastajan, joiden kulut lisätään asunto-osakeyhtiön kuluihin. Rakennustyön tarkkailijalla on oikeus päästä työmaalle ja saada osakeyhtiöltä ja perustajaosakkaalta nähtäväkseen tiedot, jotka tarvitaan työn edistymisen seuraamiseksi. Tarkkailijan on oltava myyjästä riippumaton ja hänellä on oltava tehtävän edellyttämä ammattipätevyys.

Hallinnonluovutuskokous

Kun asunnot ovat valmiita ja asukkaat muuttaneet sisään, järjestetään hallinnonluovutuskokoukseksi kutsuttu yhtiökokous. Tällöin yhtiö siirtyy BoKlokin hallinnosta osakkaiden omaan hallintoon ja hoitoon. Kokous pidetään yleensä noin kolmen kuukauden kuluttua kohteen valmistumisesta.

Vastuunjako kunnossapidosta

Taloyhtiön ja osakkaan välinen vastuunjako tarkoittaa käytännössä sitä, maksaako mahdolliset korjaukset tai remontit taloyhtiö vai osakas. Se, kenelle kunnossapitovastuu kuuluu, perustuu asunto-osakeyhtiölakiin ja Suomen Kiinteistöliiton suosituksiin. Pääsääntöisesti ulkopinnat ja rakenteet kuuluvat taloyhtiön vastuulle ja asunnon sisäpuoli ja pinnat osakkaan vastuulle. Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä on kuitenkin mahdollista sopia kunnossapitovastuusta hyvinkin juostavasti.

Vastuunjakotaulukon, josta selviää tarkemmin, kuuluuko vastuu tietyn korjauksen teettämisestä ja maksamisesta osakkaalle vai taloyhtiölle, löydät Kodin kansiosta tai voit pyytää isännöitsijältä.